Perjantai-iltana kuunneltiin luentoa jäljen opettamsiesta, ja lauantaina mentiin aamusta maastoon. Opin aamupäivän aikana jäljestämsiestä varmaan enemmän kuin olen aiemmin tiennyt koko lajista. Olipa hyvä opettaja!

Ennen ruokaa saatiin kahdelle koiralle tehtyä harjoitukset, ruoan jälkeen muille kolmelle. Mikolle tehtiin pitkä, suora esinejälki, 9 esinettä. Ongelmanahan on se, että Miklos ottaa esineen suuhun ja heittelee sitä tai käy maate esine suussa, joka on IPOR-jäljellä kiellettyä.

Kun Miklos oli kiskonut jäljellä eteenpäin kymmenisen metriä, sanoi kouluttaja heti, että juu, tätä koiraa ei enää ikinä päästetä heittelemään esineitä, vaan juuri kun se saa hajun esineestä, se pysäytetään ja komennetaan maahan, ja ohjaaja menee kehumaan koriaa ja ottaa esineen ja palkkaa koiran. Koiraa ei päästetä koskemaan esineeseen.

Niin minä pysäytin koiran aina ennen esinettä liinalla, ja kouluttaja kulki koiran rinnalla ja naksutti heti kun koira oli maassa.

Nyt pitää sitten ottaa pakolla sitä maahanmenoa esineellä, eli eteenpäin ei muuten jäljellä pääse. Pitää siis mekritä huolella esineitten kohdat. Hitsit että koira ehti oppia varman väärän tavan esineitten ilmaisuun, nyt vie aikaa opettaa se siitä pois!

Minun pitäisi kuulemma oppia ärjäisemään maahan-komento kunnolla, että koira tipahtaisi maahan välittämästi. Minä vaan luulen, että Miklos ei tunnista käskyä kun ärjäisen sen vihaisesti.

Toinen jälki oli vähän pitempi ja kulmaisempi, olin tehnyt näköjään ainakin kaksi terävääkin kulmaa sinne ja Z-kuviota ;-) ja unohtanut täysin, että jäljen piti loppuvaiheessa kulkea tien viertä että siitä saisimme tehtyä siihen harhajäljen. Miklos jäljesti hirveällä höyryllä mutta jo rauhallisemmin kuin ekan jäljen. Yhden kerran tuli totaalinen hukka, kouluttajan ohjeesta päästin liinasta irti ja annoin koiran tehdä hukkakierroksen, ja kyllähän se sitten itse löysi sen jäljen uudelleen kun aktiivisesti etsi koko ajan.

Harhajälki vei mukanaan hyvin voimakkaasti, eli niitä täytyy nyt ruveta todellakin työstämään! Riistan jäljet ei Mikkoa häirinneet, hirvenjälkiä meni jäljen suuntaisesti ja poikittain eikä koira piitannut niistä lainkaan. 

Saimme vielä terveiset, että Mikolle pitää rakentaa sitä OMAA jälkeä mielenkiintoisemmaksi ja tärkeämmäksi, jotta se ei niin sortuisi harhajälkiin.