Käytiin pitkästä aikaa omalla raunioradalla treenailemassa. Ratahan on rempassa ja joka kerta vähän eri näköinen. Isoja betonielementtejä oli nosteltu pinoon yhteen paikkaan ja sinne elementtien väliin ja päälle kun laittoi maalimiehiä, niin saatiin jotain uutta koirille taas.

Tehtiin myös niin, että kun yksi koirakko sai harjoituksensa valmiiksi, niin se meni seuraavalle koiralle umpipiiloon maalimieheksi (ja -koiraksi). Eli piilossa oli siis myös koira mukana.
Kyllä olikin erilaisia reaktioita koirilla! Kaikki meni reippaasti piilolle ja oli jo juuri alkamassa ilmaista, kun tajusivat että piilossa oli myös koira! "Ei juma", totesi yksi jos toinen hurtta ja otti korvat luimussa etäisyyttä. Vain muutama koira ilmaisi piilon ekalla yrittämällä ja lähellä piilon ovea, useimmat ottivat vähän etäisyyttä ja pari kierteli ensin ennen kuin uskaltautui ovelle ilmaisemaan. Jotkut taas haukahtelivat ollessaan itse sisällä piilossa tai murisivat sieltä vähän.
Koiran ohjaaja palkkasi koiransa itse piilon ulkopuolella ja maalikoirakko otettiin ulos hetken päästä kun etsivä koira oli siirtynyt eteenpäin alueella.

Mikolle oli laitettu kolme maalimiestä ylös, lähekkäin. Kahdessa vierekkäisessä betonielementtipinossa oli maalimiehet, niistä toisen lähettyville koira pääsi kiipeilemään mutta ei luokse asti. Kymmenisen metrin päässä niistä vanhassa näkötornissa oli myös maalimies, portaat sinne on rikottu joten koira ei päässyt kiipeämään tännekään.

Vähän matkan päässä näistä oli kannellisessa "oikeassa" viemärikaivossa myös maalimies. Se on todella vaikea piilo, koska hajua tulee niin vähän ylös (ja joskus ilmavirta kulkee alas eikä ylös).

Lisäksi oli se koira-piilo.

Miklos nappasi ensin sen kaivon, ja ilmaisi sen heti kaivolle saavuttuaan ja vauhdikkaasti.
Sitten mentiin hinkkaamaan ylhäällä olevia. Niistä se paikallisti vuoronperään ja samaan aikaan näkötornin maalimiestä ja toista elementtipinon päällä olevaa. Välillä koira hakeutui vähän matkan päähän alarinteeseen, johon parikin muuta koiraa hakeutui myös kun niillä oli samassa paikassa ukot. Eli varmaan haju laskeutui sinne.
Lopulta Miklos jäi pitkän hakemisen jälkeen ilmaisemaan näkötornin maalimiestä siihen, missä ennen oli portaat ylös. Sen jälkeen alarinne houkutteli taas, mutta lopulta nousi se maalimies, joka oli aiemmin ollut toisena vaihtoehtona. Sitten menikin pidempi aika, ennen kuin Miklos sai paikallistettua viimeisen maalimiehen siitä ihan vierestä - itse asiassa aikaa kului siihen, että sain koiran uskomaan, että sieltä pitää hakea vielä se yksi.

Lopulta mentiin koirapiilolle, sisällä oli Satu ja Metku. Miklos haukkui hyvin eikä häiriintynyt Metkusta piilon sisällä. Uskaltauduin avaamaan piilon saman tien ja Miklos hypähti sisälle, mutta Metkun hammasrivin nähtyään kääntyi ympäri ja tuli suosiolla pois. ;-D

Ihan hyvä treeni, vaikeat ja helpot piilot, ja varmaan hyvä treeni tuo että pitää ilmaista niin kauan saman alueen ukkoja, että kaikki on otettu pois.