Aamulla ajeltiin Hämikseen. Ei ollut meidän päivä tällä saralla, ei.

B-rauniokokeen alueena oli koko alue, eli alue oli todella suuri kun aikaa oli vain 20 min käytettävissä. Samalla radalla olen ollut kahdessa IPOR B-rauniokokeessa joissa kummassa on ollut pienempi alue käytössä, ja pitempi etsintäaika (tosin toisessa käytimme aikaa vain 13½ min viiteen maalimieheen ja toisessa 17 min neljään maalimieheen mutta silloin koira liikkuikin vauhdikkaasti). 

Ero kansallisessa ja IPORissa on käytettävän ajan suhteen aika hurja kun miettii. Kansallisessa B-rauniokokeessa saattaa olla 5 maalimiestä ja 20 min aikaa, kun taas IPORissa viidelle maalimiehelle on aikaa tuplat eli 40 min! Enpä ollut tätä tullutkaan ennen ajatelleeksi, kun ollaan noita IPOReita viime aikoina vain käyty.

A-kokeessa vain kaksi koiraa kuudesta pääsi läpi, joten oli aika kinkkinen sekin rata. B-kokeen kolmesta yrittäjästä kukaan ei selvittänyt rataa.

Miklos teki kyllä töitä halukkaasti mutta liikkui kuin hidastetusti, vaikeasti. Ilmaisuista (löysi kaksi maalimiestä) tuli arvosanaksi EH (erittäin hyvä) mutta oman koirani tuntien ne oli sille ehkä T:n tai korkeintaan H:n ilmaisuja, aika katkeilevia.

Koska koira oli niin vetämätön, aika loppui kesken. Olin kuulemma kutsunut koiran pois alueelta jolla olisi ollut maalimies, ja en tietenkään ehtinyt/muistanut palata sille alueelle myöhemmin. Neljäs maalimies oli myöskin kohdassa, jossa Miklos ei käynyt, peitetty maakuoppa jonka päällä oli risukasa. Ei tuullut juurikaan ja kun rata on vähän kuopassa, niin ei senkään puolesta hajut liiku jos ei tuule kunnolla.

Ilmeisesti Mikolla on selkä siitä tipahtamisesta jumissa. Ne kerrat jolloin se on ollut vauhdikas ja energinen treeneissä, on aina olleet päivä-pari käsittelyn jälkeen (esim. akupunktion), joten täytyy nyt satsata taas fysioterapiaan enemmän ja seurata onko tosiaan noin selkeä yhteys hoidoilla ja liikkumisella, kuin nyt parin kerran perusteella näyttäisi.

Iltapäivällä ajelimme vielä Tampereelle PON-kerhon tokomestaruuskisoihin ja agilitymestaruuskisojen aloittelevien luokkaan. Piskuinen pöpökoira-Moppi osallistui tokossa hihnaluokkaan ja selviytyi mainiosti saaden muista täyden kympin mutta liikkeestä maahanmeno oli 9 koska ennakoi istumaan nousemisen palattuani koiran luokse. Loppupisteet 99 p. kun maksimi on 100 p. ja mestaruus tuli. :-) Tämä tarkoittaa sitä, että ensi vuonna on pakko mennä virallisiin luokkiin. Sehän se oli tavoitteena jo tälläkin kertaa, mutta en ehtinyt harjoittelemaan.

Agilitymestaruuden aloittelevissa Moppineiti lähti radalle viimeisenä koska hän on juuri nyt todella erityisen ihana (juoksuaika siis). Kaksi mokaa tuli, ihan minun omia mokia kun tein takaleikkaukset juuri koiran ja telineen takana, enkä hyvissä ajoin edellisen esteen jälkeen. Nyt joku luulee että minä harrastan oikeasti agilitya kun osaan noita ammattitermejäkin, näin asia ei kuitenkaan ole, vaan Satu on vain jotain saanut istutettua päähäni kun viime vuonna kävimme hänen yksityistunneillaan Mopin kanssa. Tänä vuonna kävimme radalla kerran ennen mestaruuskisoja. Virhepisteitä siis 10 ja sijoitus 3.
Hyvin meni, olisi voinut tulla puhdas nollaratakin. Viime vuonnahan teimme virheettömän suorituksen lukuunottamatta ennen putkeen menoa jolloin Pöpöselle tuli iso hätä kesken kaiken ja pinnisteli sitä siinä sitten oikein ajan kanssa, jonka jälkeen jatkui virheetön rata. Saimme kuitenkin silloin 15 p. sakkoa "radan likaamisesta" ja silloinkin taisi tulla 3. sija. Tänä vuonna tavoite olikin selvitä radasta ilman tarpeitten tekemistä ja siinä olikin sinänsä haastetta koska Moppi tahtoo ruikkia terveisiä pojille koko ajan. :-)

PON-kisojen ajan Miklos vietti autossa odottelemassa ja sehän on onneksi hyvin kärsivällinen koira. Ompun ja possunkorvan sai ja niillä pärjäsi hyvin.