Oltiin Inkoossa jälkileirillä, jossa kouluttajana oli Keijo Rautanen rajavartiolaitokselta.

La-aamuna Keijo katsoi kaikilta ns. normaalin petlojäljen omaan normaaliin tapaan tehtynä. Tämän jälkeen tuli ongelmien diagnosointi ja korjaustoimenpiteet, joita testattiin iltapäivän toisella jäljellä.

Meidän ongelmana on koiran ryntäys eteenpäin kun lähtee luvan saatuaan jälkeä nostamaan, silloin menee herkästi jäljestä ylitse tai ottaa takajäljen. Sama esineillä, kun saa luvan jatkaa niin syöksyy eteenpäin eikä huolehdi jäljestä heti.

Esineillä olen nyt muuttanut maahanmenon noutamiseen ja se vaatii yhä vihjesanaa tai koira tarjoaa sitä maahanmenoa. Noudossa on se hyvä puoli, että jos koira jatkaa luvan saatuaan ensin muutaman metrin huolimattomasti jäljellä, niin edessä on joka tapauskessa muutama metri suoraan eteenpäin (siihen missä esine oli) ja kun se on esineen paikalla se jo alkaa olla huolellisempi.

Ongelman syyksi Keijo ehdotti vaatimaani kovaa kuria ennen kuin koira pääsee jäljelle. Kun otan koiran tiukasti sivulle ja vaadin istumaan ja korjaan rintamasuuntaa tms, niin sen sijaan, että koiralle tulisi rauha, se alkaakin padota, ja kun se saa luvan toimia niin se tekee räjähtävän lähdön. Kun saadaan patoaminen pois, niin saadaan koiralle rauhaa ja tarkkuutta ja aikaa jäljestämiseen.

Tehtiin toisella jäljellä niin, että laitoin releet päälle jo varttia ennen meidän suoritusta ja sitten vain oltiin siinä tiellä pellon laidassa ja seurusteltiin muitten kanssa. Kun tuli aikaa lähteä jäljen nostoon, niin en pätenyt siinä lainkaan vaan mentiin vaan ja koira sai suoraan kävellä ja nostaa jäljen.

Esineillä tehtiin niin, että kun koira toi esineen, niin en ottanutkaan sitä sivulle istumaan sen jälkeen, vaan odotin että koira kääntyi itse jäljen suuntaan ja mitään huitomatta annoin rauhallisella äänellä luvan jatkaa.

Hyvin meni noilla ohjeilla. Meidän toinen jälki oli myös peltojälki ja tosi vaikea loppujen lopuksi, tein peräti kolme terävää kulmaa peräkkäin, ja kun oltiin sitä kolmatta kohti menossa niin sanoin juuri ettei hajuakaan miten jälki kulkee, ja silloin koira nosti esineen suuhunsa. ;-)

Valitettavasti pellolla oli juossut pari shelttiä ulkoiluttjaineen ja esineitä oli kadonnut, mm. meidän loppuesine ja Helin jäljeltä esineitä (samalla pellolla) ja sekä Helin Toto että minun Miklos kadottivat jäljen lopussa totaalisesti, pelto tuntui olevan täynnä jälkiä tien laidassa.

Jotta saataisiin lopetetuksi onnistuneeseen suoritukseen, niin teimme vielä Mikolle ihan suoran kolmen esineen jäljen toiselle pellolle, ja sen ajettuamme kiitin Keijoa hyvistä opeista ja vinkeistä ja lähdin ajamaan kohti seuraavaa leiriä.

Markku Savolaisen ottamia kuvia leiriltä:

PA18.jpg
Miklos raapaisi pellonreunasta mukaan takiaisia. Isommat pallukat poistettiin ennen jäljen aloitusta. Ilmeistä näkyy, ettei kaikilla muilla taida olla karvakoiraa. ;-)

PA22.jpg
Tästä kuvasta näkee hyvin sen mitä Rautanen sanoi: kun otan koiran sivulle se patoaa valtavasti sen sijaan että sillä olisi rauha.

PA23.jpg
...ja jäljen nostoon sännätään hirveällä innolla ja vauhdilla.

PA26.jpg
Siellä se jälki menee.

PA33.jpg
Keijo selittää ja kurssilaiset kuuntelee.

PA39.jpg
Kuunnellessa saatiin loputkin takiaiset nypittyä pois. ;-)

PA43.jpg
Näin iloisella mielellä Miklos odotteli iltapäivän jäljelle pääsyä.

PA48.jpg
Ei mitään hirveetä jöötä, vaan leppoisasti, jees.

PA53.jpg
Ainakin on nenä maassa! ;-D

PA54.jpg
Pikku hiljaa liinaa lisää kun menee oikein.

PA57.jpg
Esineen tuominen ja palkka.