Vihdoinkin, vissiin kolmen yrityksen jälkeen, pääsimme osallistumaan IPOR-jälkikokeeseen! Koe oli hyvin järjestetty, tosin tälle koiralle turhan kuuma ilma. ;-)

Jälkeä oli suorittamassa kolme koirakkoa, joista kaksi ensimmäistä ei saanut hyväksyttyä tulosta jäljeltä, toisen harhautuessa pois jäljeltä ja toisen jättäessä maalimiehen ilmaisematta.

Miklosin jälki oli aika kaukana autoilta, siirtymiseen meni melkein vartti. Alue oli jo melko pitkäksi kasvanut rehupelto. Jäljen nosto tapahtuu siis 20 m pitkältä janalta, jonka alussa meillä seisoi mies (jäljentekijä) joka osoitti janan suunnan. Janaa ei oltu merkitty mitenkään. Ilmoitin että koira ilmaisee esineet: seisoo tai makaa. Asentoa ei olisi sitten tarvinnutkaan ilmoittaa, eikä sillä ole väliä.

Lähetin koiran nostamaan jälkeä, ja se eteni ensin hyvin suoraan, ja sitten kääntyi oletettuun jäljen etenemissuuntaan vasemmalle, hakien selvästi jälkeä sieltä. Luulen, että tuuli toi sen nenään jäljen hajun, mutta kesti silti varmaan parisenkymmentä metriä, ennen kuin koira asettui jäljen päälle. Into vissiin vei eteenpäin jäljensuuntaisesti vaikkei ihan kohdalla oltukaan!

Ensimmäisen esineen kohdalla koira oli jäljen päällä ja se pysähtyi seisomaan esinettä haistellen ja sitten odotti minua saapuvaksi paikalle. Ei nostellut esinettä, eli hyvin meni! Jatkettiin sitten ja maltoin aika hyvin odottaa että koira oli 10 m päässä ennen kuin lähdin liikkumaan sen perään.

Yritin muistaa pitää liinan tarpeeksi pitkänä koko ajan, ettei homma kaatuisi siihen että ohjaaja kulkee liian lähellä koiraa. Samaten otin periaatteeksi, että aina kun liina löystyy eli koira hidastaa tai pysähtyy tai lähtee suoraan sivulle, minä hidastan ja pysähdyn myös, ja lähden taas liikkeelle kun liina kiristyy, ihan sama minne koira menee.

Toisesta esineestä koira meni ylitse, se oli samalla suoralla ekan esineen jälkeen, ja koira ei saanut siitä mitään hajua. Kulmissa koira meni jäljestä ylitse, ja muutenkin vaelsi aika paljon jäljen päällä ja tarkisteli ihan suorillakin välillä sivulle, ihan turhan paljon. Mutta joka kerta etsi jäljen uudestaan itsenäisesti ja kertaakaan minua katselmatta. Eikä myöskään kiskonut sinne-tänne etsiessään, vaan pysyi löysän liinan eli 10 m alueella jälkeä uudestaan etsiessään.

Yhden kulman ylityksen kohdalla huomasin, että minä seisoin itse asiassa kulman päällä, ja jälki jatkui vierestäni vasemmalle. Koira etsi jälkeä edestäpäin. Ei siinä voinut kuin odottaa ja toivoa että koira palaisi tarpeeksi paljon takaisinpäin eikä kiskoisi minua enää eteenpäin. Mitenkään minun ei ollut mahdollista koiraa ohjata takaisin jäljelle, enkä kyllä ole niin tottunutkaan tekemään, vaan kyllä se koira itse sen jäljen joutuu etsimään jos aikoo jatkaa. Ja niin tapahtuikin, ja matka jatkui jälkeä pitkin. :-)

Olikohan se toinen esine jonka Miklos ilmaisi, eli käytännössä jäljen kolmas esine, jonka kohdalla kävi hauskasti! Koira pysähtyi haistelemaan maata ja sitten se istuutui (koskaan ei ole treeneissä ilmaissut esinettä istuen!) ja odotti että minä saavun paikalle. Kumarruin nostamaan esinettä, ja etsin ja etsin ja en vaan löytänyt mitään. Ihan polvistuin siihen mutta ei löydy ja mielessäni jo jupisin että tekikö se vale-esineilmaisun (voikohan sellaisenkin tehdä??). Mielessä kävi myös että voinkohan sysätä koiraa hieman syrjemmälle mutta en arvannut näin kokeessa käydä koiraa sörkkimään. Lopulta nousin ylös ja totesin etten löydä, ja samalla hetkellä koira kumarsi päänsä etujalkojen välistä syvälle haaroihinsa ja kiskaisi sieltä esineen suuhunsa! Se oli koko ajan istua nakottanut sen päällä! Hyvin tursake oivalsi että nyt pitää emäntää vähän auttaa. ;-D

Yhden esineen koira otti suuhunsa, ja yhden (olikohan se se sama) kohdalla se seisoi hetken mutta jatkoi matkaansa ennen kuin ehdin sen luokse. Viidestä esineestä koira siis löysi neljä, ja niistä kolmen ilmaisu hyväksyttiin.

Etenemisvauhti jäljellä oli sopivan verkkainen kävelyvauhti, ja 20 minuutin jäljestämisajasta käytimme ehkä noin 15 minuuttia. Ihan jäljen loppu meni korkeammalla nenällä, sillä tuuli puhalsi maalimieheltä päin. Viimeiset metrit koira meni suoraan puskan läpi pellolta pieneen metsikköön maalimiehelle. Näin pöheikön takaa, 10 m päästä vain pienen osan koirasta: ensin se haisteli jotakin maassa, ja häntä heilui kovasti. Sitten se katseli vähän ja pohti. Voi pee, ilmaise nyt! Ajattelin, mutta eihän siinä voinut tehdä muuta kuin odottaa. Sitten Miklos haisteli uudestaan kovasti ja heilutti häntää kovasti. Sitten se haukkui muutaman kerran ja äkkiä hyväksyin ilmaisun. Oli aika vaikea paikka koiralle hikisen urakan jälkeen ilmaista eri henkilö kuin se joka oli jäljen tehnyt! Jos vielä IPOR-jälkeä alamme harrastaa, niin täytyy kyllä opettaa koira menemään maahan jäljellä olevan ihmisen viereen.

Tuomari mainitsi arvostelussaan erityisesti koiran epävarmuuden jäljen päällä pysymisessä, huolimattoman kulmatyöskentelyn ja viiveen ilmaisun aloittmaisessa. Saimme kuitenkin 140 p. eli juuri ja juuri hyväksytyn jäljeltä.

Muut koirakot keskeyttyvät kokeen joten olimme ainoat jotka tekivät tottiksen ja kettiksen. Tottis oli väsynyt, hikinen suoritus. Vapaana seuraamisessa koiran ajatukset oli muualla, se oli väljää ja hankalaa. Jättävissä liikkeissä koira teki kolme seisomista. :-( Nouto oli Miklosin noudoksi hyvä, ei lisäkäskyjä. Ryömimistä se ei tee. Eteenmeno oli lyhyt, hidas, ja hidas maahanmeno. Pisteet 32 p.

Ketteryydessä kaikki meni hyvin, paitsi pituushypyssä takajalat räpsähti telineeseen ja maahanmeno olisi saanut olla nopeampi. Kauko-ohjauksessa kaksi käskyä merkille (pysähtyi ensin liian kauas merkistä), sitten kaksi käskyä oikealle pöydälle. Sen jälkeen hienosti kaksi seuraavaa pöytää yhdellä käskyllä per pöytä. Luoksetulon jälkeen ei istunut eteen ja ei tullut hyvin perusasentoon.
Kantamisessa jäi haukkumaan kantajaa mutta tuli kuitenkin viiveellä luokse ilman uutta käskyä. Sanoin erikseen Tänne ja Sivulle, olisi pitänyt ottaa vain suoraan Sivulle-käsky, tästä tuli huomautus.

Ketteryyden arvostelussa saimme ihan ensin kehut siitä, kuinka tässä oli ensimmäinen koiranohjaaja tuomarin IPOR-arvostelu-uran aikana joka osasi koesäännöt ja odotti ja ei odottanut tuomarin lupaa oikeissa kohdin. :-) Pisteet 45 p. eli hyvin meni.

Kokonaisuutena olin tyytyväinen, oli tosi kiva vihdoinkin päästä kokeilemaan IPORin peltojälkeä ja nähdä ettei se mahdoton ole, etenkin jos treenaisi enemmän niin voisi saada jo tulostakin. ;-)