Pelastushaun SM-koe pidettiin Porvoossa. Illalla oli jo fiilis etten halua mennä sinne, ja kun seisoin tottiksessa koira paikallamakuussa kentän toisella puolella, oli tosiaan sellainen fiilis, että en halunnut olla siinä, en halunnut tehdä sitä koesuoritusta. Hermostuttaa, jännittää, ja pilaan koirankin suorituksen. Tein siinä ja silloin päätöksen, että en osallistu raunio-SM:iin. Olin tätä päätöstä haudutellut mielessäni pitempään, mutta nyt se varmistui. Jos se ei ole kivaa, niin antaa olla.

Tottiksessa yksi väärä asento, ei ryömimistä lainkaan, ja noudossa koira heitteli esinettä, 33 p. Nouto on mennyt paljon parempaan suuntaan viime aikoina, mutta osui nyt arpajaisissa viimeiseksi liikkeeksi ja tokihan s eoli arvattavissa, että koira vähän palkkaisi itseään jo siinä liikkeessä. Ihme juttu nähtiin meidän "varmassa" liikkeessä, paikallamakuussa: yhtäkkiä koira nousi seisomaan ja noustessaan liikkui ehkä metrin eteenpäin. Sitä ennen se oli sen näköinen, että odotteli luoksetulo-kutsua, eli jäi väärässä mielentilassa paikoilleen. Ei se sitten kuitenkaan tullut luokseni, vaan asettui takaisin maate ja pysyi siinä rauhassa sitten loppuun asti. Eteenmenossa koira meni toisella käskyllä maahan, ja siinä myös nousi seisomaan kun menin luokse.

Ketteryydessä meni kivasti, 43 p., virheinä oli pituushypyssä vino hyppy osittain telineen sivuun, putken jälkeen ei mennyt maahan lätäkköön (minun moka, olisi pitänyt komentaa vaan seisomaan), ja kauko-ohjauksessa tarvitsi yhdelle pöydälle pari käskyä.

Maastossa Miklos näytti ensin tekevän pari pistoa etukulmiin kohtuullisesti mutta ei irronnut kovin kauas. Sitten tuli joku klikki ja koira ei kytkeytynyt lainkaan haku-vaihteelle, vaan teki esine-etsintää ja nosti jälkeä. Se eteni annettuun suuntaan ravia, pää alhaalla ja häntä viuhuen. Eihän siitä mitään tullut. Missään vaiheessa ei juossut korkealla nenällä. Keskilinja myös veti voimakkaasti puoleensa kun siinä oli voimakkaat tallaukset.

Läheltä takakulmaa koira sai hajun viimeisestä maalimiehestä, jonka ilmaisi tuomarin mukaan erittäin hyvin, noin puolen metrin päässä maalimiehestä ja tämä tiputti arvosanan erittäin hyvään, sillä koiran olisi pitänyt pysytellä siellä 2 metrin päässä. Mutta maalimies oli helposti lähestyttävissä ja sai lähteä liikkeelle koiran häiritsemättä, niin se oli vielä erittäin hyvä.

Maastopisteet oli meidän kaikkien aikojen huonoimmat, mutta oli kiva että kuitenkin löytyi se yksi ukko, niin koira sai löydön loppuun (ja hiffasi ehkä silloin että ai täähän olikin hakua tää koko homma?). Siihen luotin koko ajan kyllä, että jos vain hajun saa, niin ilmaisee kyllä, mutta miten se olisi hajuja saanut kun hyöri vain keskilinjan tuntumassa ja ilma ei juuri liikkunut.
Tämän siitä saa kun treenaa jälkeä ja menee hakukisoihin vaikka haku on heikoin lajimme. On se aiemminkin nähty.

Hienon maaston oli porvoolaiset löytäneet, oikein mainion! Oli kivenmurikkaa ja kallionseinämää. :-)
SM-kokeen voitti "tupsukkikoira" australian kelpie ja toiseksi tuli saksanpaimenkoira. Muille (PON, sekarotuinen, tolleri, suursnautseri) ei tuloksia tällä kertaa.