Reippaasti mentiin peha-kokeesta seuraavana päivänä pejä-kokeeseen. :-)

Jäljen ylösotto: Hyvä
Esineet: Erinomainen
Henkilö: Erinomainen
Loppuarvosana jäljeltä: Erinomainen
Koe hylätty, hylkäykseen syy: Yliaika.

Nyt voin todeta, että kyllä tuo koira ainakin jotenkin osaa jäljestää, sillä olemme nyt kolme kertaa läpäisseet jälkikokeen jälki-osuuden (kaksi kertaa IPORin peltojälki ja kerran metsäjälki eli pejä), mutta aina on hyväksytty tulos jäänyt jostain muusta kiinni.

Ollaan kevään aikana treenailtu pelkästään pellolla, ja kerran tuossa paikallisessa keskustassa kävelin gps:n kanssa jäljen nurmialueelta toiselle iltasella. Halusin treenailla harhajälkiä. Jäljelle tuli pituutta 1,2 km ja lukuisia kävelyteitten ylityksiä, sekä pari isomman autotien ylitystä, ja niitä harhoja tuli varmaan useita kymmeniä. Ajettiin 30 min vanhana ja meni tosi hyvin!

Tänään ilma oli melko kuuma. Tuomari muistutti, että pejä-koehan vastaa pk-kokeitten voittajaluokan jälkeä paitsi että tämä on vanhempi ja siinä on lisäksi harhajälki. Tämä on vaativa koe. Maasto oli aluksi kohtuullisen mukavaa metsää, loppuosa oli sitten enemmän ryteikköä ja yksi rutikuiva hakkuuaukio risuineen.
Jäljen nosto oli ruudusta (50 x 50 m). Miklos nosti aluksi takajäljen, mutta en edes kuullut että meidät huudettiin takaisin ruutuun, vaan palautin koiran sinne itse. Ensimmäinen esine oli vasta 300 m kohdalla ja sitä ennen ehti tulla jo useampi kulmakin, olin ihan varma että nyt ollaan jonkun koiranulkoiluttajan jäljillä, ja kun esine löytyi, luulin että se oli jäljen 2. esine. Olin kuitenkin etukäteen päättänyt, että koira tietää ja opastaa, minä en. Eli kun koira näytti itsevarmalta ja määrätietoiselta, silloin menin perässä vaikka olisi epäilyttänytkin ollaanko oikealla jäljellä vaiko ei.

Vähän jää harmittamaan ettei tulosta tullut, mutta ei kauheasti. Neljännen esineen jälkeen tuli iso hukka, olimme tulleet hirveästä pöheiköstä rutisevan kuivalle risukkoiselle alueelle. Koira kierteli melko kauan tällä alueella (oikea jälki ei mennyt tästä) - sitten kun tarpeeksi monta kertaa toistelin jälki-sanaa, otti lopulta harhajäljen. Harhajäljen ylitse oli mennyt jo monta kertaa oikeaa jälkeä etsiessään, se ei vaihtanut ihan lennosta siihen kuitenkaan. Ennen harhan ottamista kävi myös makaamassa ja kieriskelemässä selällään mutaisessa ojassa. Ehkä jo tuosta minun olisi pitänyt tajuta viedä se toiselle alueelle etsimään oikeaa jälkeä. ;-)

Harhajälkeä ajoimme tielle saakka, ja epäilin koko ajan että se oli harha. Tiellä mietin mitä tehdään, jälki ei enää noussut tien toiselta puolelta ja itse asiassa koira lopulta näytti että se jatkui tietä pitkin. En pitänyt kiirettä kun olin jo luovuttanut, sitten päätin kuitenkin lähteä takaisin etsimään oikeaa jälkeä, palasin sinne rutikuivalle alueelle ja mietin mistä olimme sitä siellä jo etsineet ja jatkoin toiselle alueelle. Sieltä löytyi jälki ja samoin 5. esine ja jälki jatkui oikein mallikkaasti loppuun saakka (ehkä 100 metriä). Maalimieskin sai lopulta parit haukut. :-D

Hukkaan ja harhaan kuitenkin tuhraantui liikaa aikaa, joten se siitä. Kokemusta rikkaampana jälleen! Lisää treeniä vaan!