Aamulla varhain pakattiin Mikkokin mukaan autoon ja hurautettiin Veikkolaan PON-katselmukseen. Tuomarina toimi Kristina Purens Ruotsista. Näyttelyyn oli ilmoitettu 46 PONia, ei lainkaan pentuja.

Koska häkkejä ei riittänyt kaikille, laitettiin Mikolle viltti seinustalle ja se sai istua siinä katselemassa menoa ja seurustelemassa. Siinä se istui ylväänä ja hyväryhtisenä ja odotteli, koska etsintä alkaa, ja katseli pohtivan näköisenä, kuka menee piiloon.
Mikko arvosti kovasti kaikkia, jotka sen kanssa kävi jutustelemassa. Ruokatauolla se osallistui innokkaasti eväitten jakoon. Kun se ennen turistiluokkaa pääsi irti valjaista, se ampaisi suoraan eväs"pöytään" nurmella ja työnsi nenänsä juustokakkuun. Oli varmaan pitkään jo suunnitellut ja sihdannut, niin vauhdilla ja suoraan se siihen kakkuun meni.


Hedvig ja Miklos odottelevat turistiluokan alkamista.


Miklos toinen vasemmalta. Mikon näyttelyesiintyminen on niin vauhdikasta, että kamerakaan ei pysynyt mukana. Se on joko sähellystä tai perusasento.


Äärimmäisenä oikealla on Pöpönen, joka ei halunnut esiintyä kun juostiin yhdessä ympäri, kun oli niin monta muutakin ihmistä ja koiraa jotka kaikki juoksee ja voi tulla vaikka päälle, ja ties mitä. Pöpösen kasvattaja otti sitten muina miehinä Pöpösen kainaloon ja jatkoi juoksemista ringissä muiden mukana. :-D
Esitin Pöpösen itse yksittäisarvostelussa, jonka aikana Miklos teki paikallamakuuta kehän laidalla omalla paikallaan.


Jos komentona ei ole perusasento, niin Mikko nuuskuttaisi alustaa sentti sentiltä keräten hajunäytteitä myöhempää analysointia varten.


Very much a male with good proportions, beautiful topline in standing, very good ribcage, good bone, good texture of coat for age. Moves with reach and style.


Miklos voitti turistiluokan nyt kolmatta kertaa! Pöpönen tuli viimeikseksi, mutta äänestettiin yleisön suosikkikoiraksi. :-D

Miklos käväisi myös parikilpailussa Heddin kanssa, mutta pari-osuus jäi hieman lyhyeksi, kun Heddiltä paloi jo kisan alkuvaiheessa tyystin käämit yhteen toiseen koiraan, ja se käyttäytyi niin huonosti, että minä en sellaista katso vaan otin sen kainaloon ja kannoin pois. Kädet ei siinä vaiheessa riittäneet enää Mikolle, mutta ei hätää - kun olin tuupannut Heddin häkkiin ja palasin kehälle, Mikko nuuskutti yhä samaa kohtaa lattiassa kuin välikohtauksen alkaessakin, ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. On se vaan lunki kaveri. .-D

KIITOS kaikille mukana olleille huippuhauskasta päivästä!! 

 Kuvat Majka B., Heimo Hokkanen, Ulla-Maija Nikko