Pidettiin meidän viime vuoden treeniryhmän kanssa "kauden päättäjäiset", meidän ryhmä kun on treenannut tottista yhdessä läpi talven ja osa myös treenannut etsintää, mutta nyt ryhmäkokoonpanot muuttuu HEPeKon virallisen kauden alun myötä. Olikin varsinainen Season's finale -jakso kyseessä, paljon yllätyksiä ja hauskaa!

Ensin syötiin herkkuja ja pahin sadekin taukosi sillä aikaa. Sitten treenailtiin raunioilla. Raunioitten keskialueella on pystykaivoja, ja havaitsimme sellaisen koiran, joka ei tee virheilmaisuja, olevan vakuuttunut, että maalimies on etummaisessa kaivossa vaikka mm oikeasti oli taaempana olevassa kaivossa. Vaikka kaivon avasi niin koira tuijotti ihmeissään typötyhjää kaivoa ja sinnikkäästi haukkui sitä. Herne vaan pyöri päässä: siellä on oltava valepohja! Miten maalimies voi olla näkymätön?
Ohjaajan toiveesta koira haukkui myös viereisen (tyhjän) kaivon, mutta koko ajan sivusilmällä vilkuili tätä toista kaivoa, että minun mielestä se kyllä on tuolla!
Vitsit että saatiin hyvät naurut, oli todella viihdyttävä esitys!

Kokeiltiin myös toisella koiralla samaa, nyt tämä tyhjä kaivo oli auki, ja koira käyttäytyi siten että siellä olisi maalimies, mutta tämä koira luotti kyllä silmiinsä eikä ilmaissut. Jos kansi olisi ollut päällä, olisi hyvinkin voinut ilmaista. Kummallekin koiralle oli vaikeaa paikallistaa maalimies oikeaan, takana olevaan kaivoon (josta päin tuuli).

Season's finale -jaksoissahan on yleensä joku huippuyllätys varattuna, niin nytkin! Radalle tuli rullakoira Kaisla, joka sai piiitkästä aikaa ihan etsiäkin ainaisen rullan hinkkaamisen sijaan. Ohjaaja päätti ekaa kertaa yhdistää radalla etsimisen ja rullan. Ja niin maalimiehelle päästyään Kaisla omana valintanaan haukkui niin hyvin, että moni olisi kateellinen! Hyvät haukut ja helposti!
Olikohan tämä jo toinen esimerkki siitä, että kun lopetetaan haukuttamisen yrittäminen ja laitetaan koira rullalle, niin se paine siitä haukkumisesta katoaa ja yhtäkkiä koira haukkuukin aiempaan verrattuna vapautuneesti ja itse toimintaa tarjoten.

Sitten kun kuljimme sattumalta niitten pystykaivojen ohitse ja aloimme uudestaan jutella omituisesta hajun kulkemisesta kaivosta toiseen, silloin iski se huikea idea; mitähän koira tekisi jos laittaisikin kaikkiin kaivoihin maalimiehet? Sekoaisikohan se? Ehhe-hee! Riitta ehdotti: Hei, kokeillaan Mikolla!

No pakkohan se oli kokeilla, kaikki hullut ideat kokeillaan Mikolla. ;-D Olisi mielenkiintoista nähdä, miten koira valitsee, missä järjestyksessä ilmaisee maalimiehet.
Laitettiin Mikolle viidestä kaivosta neljään maalimiehet, tämä muuten jo hyvältä tuoksuva kaivo jätettiin tyhjäksi. Lähetin Mikon etsimään, ja se kirmasi pian kaivoille, ja alkoi oitis haukkua lähintä jonka kohdalla oli - pikaisesti haistoi viereistä mutta minä sanoin KRR-ÖHÖMM ja se jäi haukkumaan ja tassulla hutkimaan sitä ekaa kaivoa. Avasin kaivon ja annoin maalimiehelle palkan.

Sitten lähdin itse pois, ja Miklos käännähti viereiselle kaivolle ja alkoi oitis ilmaista sitä. Mainittakoon, että koira oli niin täpinöissään ja innoissaan ettei meinannut pöksyissään pysyä, en muista koska olisi ollut sellainen viimeksi! Miklos kiersi haukkuen kaivon toiselle puolen, josta on noin puolisen metriä seuraavaan kaivoon, jossa myös oli maalimies. Miklos haistoi tätä, ja sitten hypähteli puolelta toiselle haukkuen kumpaakin kaivoa aina kerran. Hetken päästä se valitsi tämän jälkimmäisen kaivon, jota alkoi ilmaista hyvin intensiivisesti ja tassulla kaapien. Menin kaivolle, avasin sen ja annoin maalimiehelle palkan.
Heti palkan nielaistuaan Miklos hypähti viereiselle kaivolle ja alkoi paukuttaa ja raapia siinä. Avasin sen, ja annoin maalimiehelle palkan.

Sitten Miklosin mielestä alue olikin tutkittu, ja se kauimmaisessa kaivossa oleva maalimies jäi huomiotta. Miklos teki omaa etsintää varsin laajalla alueella, ja vasta parin lähettämisen jälkeen meni kaivoille uudestaan tarkentamaan sitä vikaa maalimiestä. Ja olikin vaikea tämä taaimmainen kaivo! Kun Miklos lopulta hiffasi missä maalimies oikein oli, oli se taas aivan täpinöissään ilmaistessaan.

Lopputulos: ei seonnut, mutta kävi lähellä tilaa "onnesta sekaisin".

P.S. Mahtavat kiitokset koko viime vuoden ja hieman yliaikaakin treenailleelle hyvälle porukalle. Osan kanssa näemme treeneissä jatkossakin, muiden kanssa toivottavasti Viilarissa tiistaisin. Kiitokset lahjasta, en tiennyt että Back on Trackia saa ihmisillekin ;-D ja ajoitus on hyvä koska olen juuri muutaman päivän kironnut kun oikea polvi kiukuttelee taas ihan kybällä.