Käveltiin Mikon ja Mopin kanssa postilaatikolle kauniina aurinkoisena päivänä. Ojat lorisee vaan kun lumet sulaa.


Oja tulvii tielle. Mikko maistoi.

Sitten löytyi hyvä kohta harrastaa kuviokelluntaa:


Jäät on lähteneet joesta parissa päivässä. Ajatella, että vielä lauantaina me ylitimme tämän joen jäätä pitkin. Miklos halusi mennä ihan joenrantaan asti, ja katseli vettä ihastuksissaan. Olisi varmaan pulahtanutkin, jos olisin päästänyt.


Tien penkalta puun juurelta löytyi herkullisia jäniksen papanoita.

Omassa mäessä päästin koirat vapaiksi, ja Mikko sai hepulin!

Ne, jotka Mikon hepulin ovat nähneet, tietävät, että siinä ei kysytä kaverilta, haluatko leikkiä vai et, ja toisaalta se on hyvin nopeasti ohi.