Viikonloppu vierähti FRF-leirillä Kuopiossa. Oli reippaasti ottanut mukaan molemmat koirat, mutta pääsin puuhastelemaan omien koirien kanssa loppujen lopuksi tosi vähän. Vapaat harjoitusajat meni pääosin muissa hommissa.

Pääsin harjoittelemaan ryhmänjohtajan toimenkuvaa. Leiri alkoi pe-iltana, meidän reissu tosin jo aamusta. Matkalla Kuopioon harjoittelimme Helin kanssa ajankuluksi kotitehtävänä olleita NATO-aakkosia. Kuopiossa kävin tapaamassa Merviä ja hänen PON-koiriaan ensin. Merville terveisiä, oli kiva tavata pitkästä aikaa! Koiratkin pääsi uimaan, ihanaa kuumana päivänä.

Kuopion harjoitusalueelle saavuimme puoli kuuden kieppeillä ja pystytimme teltat meille osoitettuun paikkaan. Iltapalalla saimme kuulla ryhmäjaot ja kotitehtävät kuulusteltiin: ryhmänjohtajien piti NATO-aakkosia käyttäen tavata nimensä. Meidän ryhmähän osasi ne tietenkin jo ulkoa. ;-) 
Illalla pääsimme myös vähän treenailemaan koirien kanssa. Otettiin pikaiset ja pienet harjoitukset kullekin raunioilla. Diisu treenasi vaikeita alustoja ja Mikko oikeastaan samaa hommaa. Helppoa ja kivaa piti olla, mutta Diisun reittivalinnat on aina hieman erikoisia ja usein helpoksi ja nopeaksi tarkoitettu harjoitus muuttuu sen toimesta ihan muuksi! Uimaankin ehdittiin.

Illalla yhdentoista aikaan pääsimme teltoille ja oli vähän sellainen kutina, että yöllä saattaa tapahtua, joten ohjeistin ryhmäläiseni laittamaan kaikki varusteet passeja ja kopioita myöten valmiiksi nopeaa liikkeellelähtöä varten. Oikeassa olin, kello oli hieman yli puolen yön, ja olin juuri vaipunut jonnekin unen rajamaille, kun tuli komento ilmoittautua 15 minuutin kuluttua toimintavalmiudessa tietyssä paikassa. Äkkiä housut ja kengät jalkaan, teltan vetoketjut auki ja herättämään muut ryhmän jäsenet jotka nukkuivat kukin omassa teltassaan. Ilmoitin että valmiina piti olla 12 minuutissa koska olin käyttänyt aikaa jo ainakin yhden minuutin. ;-)
Ilmoittauduimme rivissä valmiina 9 minuutin kuluttua hälytyksestä, hienoa! Tosin mukana meillä oli vain "valmiit" koirat, yksi per henkilö, ja jouduimme hakemaan myös ns. keskeneräisetkin mukaan. Niin meidän neljän hengen ryhmässämme kulki sitten mukana peräti 7 koiraa. ;-)

Saimme tehtävän siirtyä seuraavaan pisteeseen, jossa ensin tehtiin passintarkastus ja sen jälkeen meidän piti kahden hengen ryhmissä, ilman koiria, tutkia rakennuksen alakerta ja etsiä sieltä säteileviä kohteita. Alueesta piti piirtää myös kartta, johon merkittiin sekä säteilevät että ei-säteilevät kohteet. Rakennuksessa sai olla kerralla sisällä vain tietyn ajan tai kunnes löysi säteilevän kohteen, jonka pitoisuus piti ensin mitata ja sitten poistua nopeasti ulos. Simppeli ja hauska tehtävä, mutta sisällä ilmeni että rakennus oli täytetty savulla, joten eteneminen tapahtui hitaasti seiniä myötäillen ja koko ajan karttaa piirtäen. Toinen kaveri mittasi, toinen johti matkaa ja piirsi karttaa samalla. Hyvin sujui yhteistyö meidän tiimissä, ja saimme hyvin selvää ensimmäisen parin karttapiirroksesta ja kävimme jatkamassa siitä mikä heiltä jäi tutkimatta.
Löytäessämme säteilevän kohteen, muistin itse vain pikaisen poistumisen, en enää tarpeeksi pitkää mittausaikaa, siinä meni pieleen. Ulos löydettiin kyllä hyvin ja loogisesti karttaa seuraten.

Lisähaasteen tehtävään toi vesipullon tarkkailijan asettaminen rakennuksen ulkopuolelle, jolloin meidän tiimissä jäi jäljelle enää yksi henkilö valvomaan seitsemää koiraa! :-D Onneksi muut koirat osasivat käyttäytyä, paitsi Diisu, joka ei vielä osaa pitkää paikallaoloa ja helposti hihkuu perään jos minä jonnekin poistun. Ihme kyllä sekin rauhoittui makailemaan aloillaan kun minä olin koiravalvojana. Hyvin muistettiin myös, että koiria ei voi jättää kiinni rakennuksen seinään sillä mahdollisen jälkijäristyksen sattuessa niitten kävisi köplästi.

Seuraavaksi oli tehtävän matkustaa bussilla seuraavaan kohteeseen. Nousimme vanhaan kirjastobussiin, ja varsin nopeasti asetuimme lepotilaan. Uni kävi silmässä kerran jos toisenkin sen puolentoista tunnin aikana, jonka lojuimme bussin lattialla ja hyllyillä kuumassa kesäyössä. Hyvin seitsemän koriaakin sinne asettui keskenään, ainoa häiriö oli kun Virpin kypärä tipahti nukkuvan Diisun päälle, mutta nopeasti Diisuli käänsi kylkeä ja asettui uudestaan nukkumaan.

Jossain vaiheessa yötä olimme saapuneet perille, ja meidän komennettiin kävelemään rantasaunalle ja sen jälkeen telttoihin nukkumaan. Olimme aamiaisvuorossa joten unet jäi lyhyiksi, mutta kyllä siinä nukahtaa sentään ehti.

Lauantaina meillä oli ensin ns. vapaavuoro eli omatoimista harjoittelua, jonka vietimme tottelevaisuusharjoitusten parissa. Porukalla tallasimme seuraamiskaaviota yms. PON-pojat vietti aamupäivän autossa odotellen. Iltapäivällä meillä oli gps- ja solmurasti, oli ihan hyvä kerrata kaikki tarpeelliset solmut taas. Tosin väsyneenä ei oppi mene parhaiten päähän, meinasi uni tulla heti jos istui pitemmän aikaa paikoillaan tekemättä mitään. Kävimme vielä myös hieman talsimassa seuraamiskaaviota yms kuvioita.

Illalla oli meidän ryhmän vuoro päästä kouluttajana toimineen Annika Himasen rastille. Annika oli suunnitellut "valmiille" koirille harjoituksen, jossa emme tienneet missä maalimiehet oli ja montako heitä oli. Olin ennakkoon ajatellut ottavani Diisun illalla tälle rastille, koska se ei ollut tehnyt mitään koko päivänä (Mikko kävi kerran jaloittelemassa tottiksessa). Mutta tehtävän vaativuudesta johtuen Mikko pääsikin hommiin. Lähdimme tutkimaan rakennusta loogisesti ja tarkassa järjestyksessä. Muistaakseni kävimme ensin alakerrassa, jossa Miklos ilmaisi yhden seinässä olevista luukuista haukkuen ja tassulla raapien. Jo rappukäytävässä sillä oli haju jostain, mutta en ollut varma, oliko sama haju. Mikkohan ei mitään portaita tai muita alustoja arastele, joten etenimme reippaasti.
Kellarin jälkeen menimme ylempiin kerroksiin, joita taisi olla kaksi "ulkotilaa". Toinen oli tyhjä, ja toisesta oli ritiläalustaa myöten pääsy eräänlaisen "viljasiilon" päälle. Miklos ilmaisi tällä ritiläalustalla olevan metalliluukun, korkealla maasta, reippaasti ja tassulla näytti että tässä-tässä. Jossain siilon sisällä oli siis ihminen (ja ihan siellä alhaalla olikin).
Kun ylätasot oli tutkittu, palasimme maan tasolle, kerrokseen jossa emme olleet vielä käyneet. Kävimme pimeän ja sokkeloisen puolen läpi ensin, ei havaintoja. Toinen puoli oli ulos avoin tila, jossa oli kaikenlaista roinaa. Miklos löysi ja ilmaisi vahvasti haukkuen yhden roinakasan keskellä piilottelevan maalimiehen, ja oli oikeasti vähän vaikea uskoa että sinne ketään oli saatu ahdettua!  

Tutkimme sen kerroksen loppuun ja sitten ilmoitin että alue oli käyty läpi ja kolme löytöä tehty. Saimme kivat kommentit Annikalta, hän sanoi toimintamme oli ollut varsin vakuuttavaa ja Miklos taisi olla päivän ensimmäinen koira joka ilmaisi viljasiilon maalimiehen. Meidän jälkeen tosin jokunen muukin sen sieltä ilmaisi. :-)

Illan päätteeksi otimme vielä pienet treenit myös "toisille koirille", kovasti kävi sääliksi Diisua joka oli koko pitkän päivän istunut vaan autossa. Diisulle otettiin maalimies pitkän pimeän putken päähän ja ylimpään kerrokseen, että saatiin treenattua vaikeita paikkoja. Hyvin meni! Myöhemmin illalla käytiin vielä läpi FRF-tasontarkastusta.

Sunnuntaina kuuntelimme ensin Annikan luentoa ja sitten oli kaksi vapaata treenivuoroa ja yksi Annikan vetämä treeni. Vapaavuoroilla hioimme jälleen tottiskuvioita, uitimme koiria, ja otettiin vähän hakua. PON-koiraat ;-) pääsi kumpikin osallistumaan Annikan vetämään harjoitukseen, jossa harjoiteltiin tunkeutumista piiloon - tästä on videomateriaalia ohessa. Uittamisen jälkeen otimme vielä pienet tarkennustreenit kokeneemmille koirille raunioilla, ja pimeätreenit PON-pojille palotalossa. Mikko sai siellä tutkia ensin kaksi pilkkosen pimeää tyhjää kerrosta ja sitten yhden jossa oli maalimies. Hyvin meni - ainoastaan heti sisääntulon jälkeen oli vaikeus mennä mustia portaita alas pimeyteen, mutta kun vakuutin että Mikko ei putoa mihinkään, niin menihän se sinne. Sen jälkeen meno oli samanlaista kuin normaalisti näkevillä koirilla. :-)
Palotalon jälkeen oli PON-poikain aika pulahtaa uudestaan järveen, sen verran nuo mustuivat hommissa. ;-)

Kiitoksia järjestäjille ja osallistujille hyvästä leiristä!