miklos080917_0001.jpg

Olipas erikoinen harjoituskerta. Jokohan oppisin luottamaan tuohon koiraan??
Olen kyllä oikea pässi. Ensin tuskailen kun koira koko ajan nostaa rullaa ja käy maate, ja haukkuukin vielä lisäksi, epäilen että hupia ilmaisee vaan - ja sitten tuskailen kun se ei tee mitään näistä varttiin, kun ei ole hajua.

Veneiltiin taas ensin porukalla luodoille ja sitten yksi aina päivysti tauolla olevien koirien kanssa saaressa. Miklos meni töihin toisena koirana. Heti kun tuli käsky mennä keulaan, ja laitoin koiran paikoilleen rulla kaulassa, alkoi rullan nostelu välittömästi, ja meni myös maahan rullan kanssa. Kun en kiinnittänyt siihen huomiota ja mentiin vaan eteenpäin, tuli kuvioihin myös valittava ujellus ja haukkuminen.

Käytiin sitten saaressa maalimiehellä ja nyt Miklos on todella sisäistänyt sen, että kun rantaudutaan, juostaan etsimään maalimies, sillä tällä kertaa se ei lainkaan yrittänytkään uimaan.

Sitten lähdettiin toista saarta kohti, tai siis ohittamaan sitä. Ja silloin tapahtui, ja sitten ei mitään enää tapahtunutkaan. Nimittäin videolta jälkikäteen näin (mutta veneessä en enää tätä muistanut, ei kai kukaan meistä!) että kun olimme aika kaukana saaresta vielä, niin Miklos nosti rullaa kahdesti ja sen jälkeen hetken päästä haukkui. Käsittääkseni siis tulimme hajuvanaan ja lähdimme siitä. Minä yhdistän haukkumisen siihen, että koiraa ottaa aivoon kun haju kaikkoaa.

Ja sitten lähdimme sivusuuntaan ohittamaan sitä saarta aika läheltä, ja vene hittolainen tömähti karille - siis vedenalaiseen kiveen. Miklos istui juuri keulassa ja katseli saareen päin rauhallisena ja todella vähällä oli ettei koira tipahtanut veteen kun tuli äkkipysäys.
Siinä sitten oli vähän kiirettä ohjauspuolella veneessä, joten minä istuin rauhassa alas ja mietin kaikenlaista. ;-)

Sitten siirryttiin siihen vaiheeseen, jossa mitään ei enää tapahtunutkaan. Veneellä sahattiin edes-takaisin saaren ohitse, karin ohitse, varmaan sen 4-5 kertaa eestaas, eli ohituksia tuli lähemmäs kymmenen, ja koira ei reagoi saareen mitenkään. Siis katselee sitä aina kun mennään ohitse, ja kääntää selän kun on ohitettu. Ei mitään halua nostaa rullaa.
Sen sijaan aina kun käydään kääntymässä naapurisaaren edustalla, jossa on moottorivene valot päällä rannassa, niin Miklos haluaisi mennä sinne. Haukkuu kun mennään pois.

Lopulta luovutetaan, ei tule mitään, päätetään että rantaudutaan saareen jossa maalimies on. Se tapahtuu saaren toisella puolen, käydään kauempana kääntymässä - ja siellä Miklos nostaa nopeasti rullan suuhunsa. Kukaan meistä ei merellä ilmeisesti karilleajon seurauksena muistanut, että juuri siinä kohtaahan koira nosti rullan kun tulimme alueelle - tajusin sen vasta kotona videolta. Nolo minä!!

Että eiköhän se ole aika varmaa, että ei tuo otus sitä rullaa turhaa tai hupia nostele kun töissä on, jos nimittäin sen 15-20 minuuttia kesti rullaa nostelematta sitä että ajetaan edestakaisin saaren ohitse ja koko venekunta tuijottaa ja odottaa että "nosta nyt se rulla niin päästään pois tästä karin kohdalta"... ja ei nosta, ei, kun ei kerran ole hajua. :-D

miklos080917_0006.jpg

miklos080917_0009.jpg

miklos080917_0010-1.jpg

Linkki videoon tässä.