Koska minä lupauduin kaitsemaan Maijun jälkikasvua hotelli Vantaaseen, sai Maiju puolestaan kaitsettavakseen Miklosin ja Mopin.

Kun vein koirat hoitoon lauantaina, Moppi oli heti kuin kotonaan mutta Miklos parkkeerasi ulko-ovelle ja tuijotti sitä odottaen että se aukeaisi ja pääsisi pois. Komensin sen pois ovelta ja sanoin "odota täällä, tullaan hakemaan sitten", kuten aina kun jätän sen hoitoon josta haen sen itse myöhemmin pois. Siihen se jäi sitten kököttämään keskelle lattiaa eikä yrittänytkään lähteä mukaani.

Oli kuulemma puolisen tuntia tuijottanut ulko-ovea, joka ei vaan auennut, ja sitten todennut, että tänne jäätiin. Olin ohjeistanut että Miklos voi viettää myös yön portilla eristetyssä eteisessä (sikaosastolla) mutta sepä olikin päässyt Mopin ja Heddin kanssa makuuhuoneeseen nukkumaan, kun taas perheen oma juniorikoira oli nukkunut sikaosastolla.

Iltaruokaa jaettaessa oli Mikko kuulemma todennut HEI! EVÄSTÄ! ja intoutunut esittämään kaikki naksulla viime aikoina treenatut temput putkeen, oli istunut, mennyt maahan, ryöminyt eteenpäin, huitonut tassulla ja jopa ryöminyt taaksepäinkin (mitä ei olla opeteltu!); ilman että mitään oli pyydetty tekemään.

Yöllä Miklos oli pariin otteeseen häiriköinyt ja haukkunut suurella mieskoiran äänellä ohikulkijoitten puheita. Sitähän se ei toki kotona tee, mutta pariin kertaan oli kuulemma tuolla yöllä vahtinut laumaansa. Yllättävää.

Lenkillä ei ollut kuulemma vetänyt hihnassa, vaikkei oltukaan käytetty sille mukaan laitettuja vedonestovaljaita. Osasi siis kai käyttäytyä, eikä vaikuttanut ikävöivän vaan oli siis relasti maannut selällään koivet kohti taivasta ja ottanut iisisti.

Kun menin hakemaan koiria kotiin, Moppikoira kovasti tervehti minua, mutta Miklos meni ulko-ovelle istumaan ja tuijotti ovenripaa ja haukkui: Avatkaa ovi! Ulos täältä!
Ja kun se pääsi pihalle, meni se portille haukkumaan: Avatkaa portti! Kotiiiin!
Tosi kohtelias koira... ;-D

Mikkosille kiitos koirien hoidosta!