Vielä saa vanhankin koiran kanssa vääntää! Mikko nappasi keittiön tasolta minigrip-pussin, jossa oli jäinen kanafile sisällä. Minigrip oli siis tiukasti suljettu ja niin oli myös Mikon leuat, kun se yritti nopeasti niellä pakettia kokonaisena. Kyllä on koiran leuoissa hillittömän voimat, en saanut mitenkään väännettyä suuta auki vaikka yritin kaikenlaisia temppuja. Paketti oli jo syvällä suun takaosassa enkä saanut siitäkään otetta. Siinä väännön tiimellyksessä oli välillä jopa vähän semmoista epätoivon fiilistä, koska paitsi että se oli periaatteellinen vääntö, niin minä todella halusin sen pussin ulos koiran suusta juuri sillä hetkellä enkä leikattavaksi jostain suolistosta tai vatsasta myöhemmin... Ja vitsit että suututti kun koira ei suostunut avaamaan suutaan! Voi että se kismitti! 

Oltiin tiukassa pattitilanteessa kunnes raahasin koiran leuoista kiinni pitäen naulakolle ja sain kurotettua hihnan avuksi. Jep, leuat aukesi lopulta. Nyt on tämäkin päivä nähty. Mikko taitaa olla sitä mieltä, että saavutetuista eduista ei luovuta. Paitsi hetkeä ennen kuin happi loppuu.