Aamulla ensin kokoustettiin ja sitten alkoi itse harjoitus. Jakaannuimme ryhmiin ja kiersimme 4 rastia, aikaa puolisen tuntia kullakin rastilla. Meidän ryhmässä oli kolme koirakkoa ja koiraton ryhmänjohtaja. Siirtymiset rastilta toiselle koiran tuli tehdä kuonokoppa ja tassutossut päällä. Harjaantumisen vuoksi niitä tietenkin voi käyttää harjoituksissakin.

kuva: Jarno Keränen

Ensimmäisellä rastilla oli raunioetsintää. Sama alue tutkittiin kaikilla koirilla, piirrettiin kartta ja merkittiin siihen havainnot. Ensimmäinen koira haukkui yhtä kasaa mielestäni hieman ohjaajansa painostamana, ja löysi jotain syötävää toisaalta. Toinen koira löysi niinikään syötävää ja haukkui sitä samaa kasaa, mielestäni sekin ohjaajansa painostuksesta. Vähän oli kuitenkin epäselvää, olisiko kasassa vaatteita vaiko ihminen.
Miklos etsi ensin muun alueen (ei reagoinut ruokaan lainkaan) ja lopuksi ohjasin sen alueelle jossa muut koirat oli haukahdelleet. Kovasti Mikko heilutti häntää ja haisteli ja paikallistikin selvästi hajun lähteen, nuuskutti rakosesta vielä tarkkaan ja oli sitten valmis jatkamaan seuraavalle alueelle. Minä tietenkin ajattelin, että nyt se on jotenkin rikki, kun ei ilmaise, ja annoin vielä uudestaan etsintäkäskyn samalle alueelle. Häntä heiluen Mikko kävi uudestaan piilolla, nuuhkutti tarkkaan ja häntä ei enää heilunut ja sitten se halusi jatkaa matkaa. No, ei voi mitään, ei tullut ilmaisua, ajattelin.
No ihan hyvä ettei tullut, koska piilossa oli vain vaatteita, ja alueella ei ollut lainkaan ihmistä.

Toinen rasti oli koiran nostovaljaitten pukemis- ja käyttöharjoituksia.

Kolmannella rastilla harjoiteltiin tottelevaisuutta ja ketteryyttä. Vaatimuksena oli myös useamman minuutin mittainen ryhmäpaikallaolo.

Neljäs rasti oli "matkustaminen". Pääsimme tiiviiseen tunnelmaan pikkuruiseen koppiin joka esitti junavaunua. Sinne vaan kaikki sulassa sovussa ja ovi perässä kiinni. Tunnelmaa tiivisti entisestään se, että innokas flatti-uros oli iskenyt silmänsä happamaan bortsu-narttuun, ja yritti koko ajan silmäillä ja nuuskuttaa ja ehkä vähän hiplatakin sitä. Jossain vaiheessa flatti hyllytettiin innokkuutensa johdosta, eli loppuajan se siis puuskutti yhä yhtä innoissaan seinän vieressä hyllyllä.
Kun olimme menneet vaunuun ja ovi suljettu perässä kiinni, Mikko totesi saman tien että jahas, tässä sitä nyt sitten ollaan, käänsi selkänsä muilla ja asettui kerälle lattialle ja otti torkut. ;-D Eikä se siitä liikahtanut ennen kuin ovi taas avattiin puoli tuntia myöhemmin.

kuva: Jarno Keränen

Lopuksi vielä saimme treenata pari tuntia vapaasti raunioilla. Olipa mukava päivä ja sääkin suosi. :-D
Miklos liikkui raunioilla oikein kivasti ja tassutossujen kanssa ei ollut muita ongelmia kuin se, että välillä joku niistä tipahti.

Video