Metsässä on kiva tossottaa omaan tahtiin. Välillä se on ripeähköä ravia, välillä hidasta haistelua. Ja hevosenkakka maistuu aina kohdalle osuessaan.

Tänään vastaan sattui erityisen hyvä ja maukas keppi. Ensin sitä kannettiin poikittain niin, että muut koirat hyppi pois alta kun keppi sojotti ja huitoi sinne-tänne, sitten sitä rouskutettiin ja pureskeltiin hartaudella.

Ulkoilun jälkeen sopii hyvä jäädä aitaukseen yksikseen torkkumaan. Miklos etsii aurinkoisen paikan ja käpertyy kerälle.

 

photo blog1435_zpsc6e3fc7f.jpg photo blog1442_zps487ef8da.jpg photo blog1450_zps246b6de8.jpg photo blog1457_zpseedc9907.jpg photo blog1458_zpsc9137b85.jpg photo blog1459_zpsd7897be9.jpg