Käytiin tänään tottis-kettis-kokeessa Hämeenlinnassa, ja ihan kivasti meni. :-)

Tottiksessa pari juttua meni puutteelliseksi, mutta siitä huolimatta saatiin 44 p. (max.50), tuomarilla tosin oli aika lempeä linja. Ensimmäinen liike oli vapaana seuraaminen, jossa ammuttiin. Meidän parin koira lähti hipsimään samaan aikaan kun Miklos teki ehkä meidän parasta ikinä seuraamisen pitkää suoraa takaisinpäin juoksun ja hitaan kävelyn kanssa - ja tuomari ei vilkaissut meitä kertaakaan! Hitsi! Seuraaminen meni tosi kivasti ja iloisesti ja hyvällä fiiliksillä. Miklosin seuraamispaikka vaan on yhä vähän väärä, se on liian edessä, mutta sitä en enää lähde kauheasti tahkoamaan kun olen kerran hyväksynyt / opettanut väärän kohdan aiemmin. Pääasia on jatkuva kontakti ja tiivis seuraaminen, ja sitä saatiin nyt.

Sitten oli vuorossa nouto, jossa annoin yhden lisäkäskyn kun koira oli nostanut esineen koska näytti siltä että saattaa alkaa heitellä sitä. Teki kohtuullisen tiiviin istumisen palautuksessa, mikä on siis parannusta aiempaan. Sitten tuli ryömiminen, josta tuli puutteellinen. Oletin että tulisi riittämätön, joten meni odotuksia paremmin. tarkoituskeni oli ollut pari viikkoa ennen koetta vähän herätellä ryömimistä muistista, jos vaikka vähän kyykkäisi edes kokeessa, ja UNOHDIN tehdä sen! Kun kurvasimme kentälle autolla, tajusin että se oli unohtunut! Eli ryömimistä on viimeksi käyty läpi viime kesänä. Annoin ryömimis-käskyn mutta kun ei toiminut niin käveltiin vaan läpi, tötsältä toiselle. En rupea kremppaa koiraa vaatimaan ryömimään, sen päätin jo kauan sitten.

Sitten tuli liikkeestä istuminen, maahanmeno ja seisominen. Liikkeestä istumisessa sanoin käskyn jotenkin ihan väärällä äänensävyllä ja heti tiesin että Miklos jää seisomaan. Maahanmeno ja seisominen luoksetuloineen sujui hyvin. Eteenmeno sujui myös hyvin, yhdellä käskyllä Mikoksi varsin ripeästi maahan ja pysyi maassa kunnes olin sivulla ja komensin perusasentoon.

Paikallamakuu sujui myös hyvin häiriöihin nähden. Parin koira häiriintyi paukuista ja lähti heti vapaana seuraamisessa vaeltelemaan ja halusi pois kentältä. Yksi poistumisyritys suuntautui suoraan Mikon lähelle, jolloin tuomari käski koiranohjaajaa komentamaan koiran luokseen - ja monta komentoa ja kutsua tulikin mutta Mikko pysyi kiltisti paikoillaan. :-)
Henkilöryhmän aikana koira halusi taas pois kentältä ja ohjaaja kutsui ja komensi sitä kovasti ja melko pitkään minun vieressäni seisten. Miklos pysyi taas kiltisti paikoillaan. Hetken neuvottelun jälkeen koiran suoritus keskeytettiin ja näin Mikon paikallamakuun aika jäi pikkuisen vajaaksi (ei toki paljon koska hässäkässä meni aikaa) mutta häiriöiltään se oli sitten sitäkin vaativampi. ;-)

Mikä parasta, koko tottelevaisuussuorituksemme oli hallittu alusta loppuun saakka, koira hyvässä vietissä, ei laskenut lainkaan, ja vaikka kierrokset pari kertaa kävi lähellä rajaa ettei pysy kasassa, niin silti pysyi. Tietäen kaikki meillä olleet ongelmat nimenomaan koetilanteen tottelevaisuusosuuksissa, saan olla todella tyytyväinen! Ja vaikka itse sanonkin, niin Mikko taisi olla koirista innokkain ja iloisin koko suorituksen ajan! Monet koirat seurasi melko haluttomasti ja toiset melko kaukana ohjaajasta.

Kettiksessä se suurin ongelma eli hallinta telineitten välillä sujui kohtuu hyvin! Perusasento ennen telineitä oli välillä vaikeaa, mutta nekin sujui kuitenkin aina yhdellä käskyllä. Tästäkin saimme 44 p.
Tikkailta koira yllättäen tipahti lopussa alas kun oli niin innokas - horjahti vaan eteenpäin ja mätkähti alas, melkein ehdin ottaa kanto-otteeseen mutta en sitten ihan. ;-)

Pituushypyssä käytiin mielenkiintoinen keskustelu... Olin ihan varma, että Miklos ei miellä/näe pituushyppytelinettä pituushypyksi kun ei päästy etukäteen treenaamaan telineitä. Niinpä olin valmistautunut että se menee täysin pieleen, mutta ajattelin yrittää kuitenkin viestiä koiralle mikä teline on kyseessä. Olen harjoitellut tätä viemällä koiran perusasentoon telineen eteen ja toistamalla käskysanan (pituus).

Tuomari (tikkaitten jälkeen): Nyt tulee hyppy.
Majka (asettuu perusasentoon pituuden eteen) erittäin selkeästi ja hitaasti artikuloiden: Tämä on PITUUShyppy.
Tuomari: Niin niin, se on pituushyppy.

Minähän pikkutarkkana pilkun... se tuomari mahtoi minua pitää? Minä siis puhuin koiralle. Yllättäen Miklos kuitenkin tajusi että se oli pituus ja hyppäsi, vaikkakin liian lyhyen loikan ja takajalat rämpsähti telineen takaosaan. Puutteellinen tuli tältä telineeltä.

Kauko-ohjaus meni ihan huippuhienosti. Osa muista osallistujista selitteli että keskipöytä ei näkynyt heidän koirilleen (harmaa harmaata vasten ja ilta jo vähän hämärsi) mutta sen jälkeen kun näkövammainen koira sen sieltä varsin helposti löysi, ei se enää ollut oikein kelpo selitys. :-D Saimme jopa kokeen katsojilta aplodit kauko-ohjauksen jälkeen. :-)

Sekä tottiksen että kettiksen jälkeen mentiin pikapikaa viereiselle tielle Mikon kanssa ja otettiin lyhyt seuraaminen ja palkaksi palloleikkiä. Kerrankin muistin kunnon palkan, ja oli koira sen ansainnutkin.

Video ketteryyskokeesta